Minulla on uutinen: Ikaalinen on maailman paras paikka. Olen yrittänyt tätä viestiä kertoa useamman kerran kaupunginvaltuuston kokouksessa, siinä kuitenkaan pahemmin onnistumatta. Kun paikallislehtemme toimittajat ovat päättäneet jättää sen lehdestä kirjoittamatta, uskallauduin nyt julistamaan sen internetiin itse. Onhan se kieltämättä röyhkeää ja perin epäsuomalaista, että kehuu omaansa ja vieläpä maailman parhaaksi. No, epäsuomalaista tai ei, hyvät ikaalilaiset, se on myös totta! Otetaanpa mittariksi sitten mikä elämän osa-alue tahansa; ihmisarvo, sivistys, tasa-arvo, turvallisuus, luonnon puhtaus, koulutus, välittäminen, varallisuus, huolehtiminen, kauneus, arvokas vanhuus… you name it, Ikaalinen vie globaalilla perspektiivillä katsottuna aina voiton. Elämme yhdessä maailman parhaista paikoista.
Onko tarkoitukseni piilottaa kaupunkimme ongelmat pöydän alle? Ei tietenkään. Me olemme ihmisiä ja siten vajavaisia, me olemme ihmisiä ja siten erehtyväisiä. Ongelmat on tiedostettava, asiat on puhuttava halki, yhteinen suunta on haettava ja ongelmat on yhdessä kohdattava.
Yrittäjien ja kehittämisyhtiön nokittelu loppukoon! Turhien valitusten tekeminen kaupungin tekemisistä tai tekemättä jättämisestä loppukoon! Turha valittaminen ja omassa valituksessa rypeminen loppukoon! Toisten virheiden ja epäonnistumisten alleviivaaminen loppukoon! Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi, eikä tuosta suosta noussut mitään valittamalla. Ei ole koskaan noussut, eikä tule koskaan nousemaan. Maailman paras paikka vaatii yrittämistä, tekemistä, kaverista huolehtimista ja yhteistä tahtoa. Voisiko nyt olla yhdessä tekemisen aika?
katse eteen ja suupielet ylöspäin
teen vastoinkäymisistä voimaa
katse eteen ja suupielet ylöspäin
antaa tulla, kestän kyllä,
periks en tuu antamaan